Miksi kehomme rauhoittuu luonnossa?
- Emma Mieli2.0
- 6.11.
- 3 min käytetty lukemiseen
Kehityksellinen näkökulma, kehotietoisuus ja kokonaisvaltainen
hyvinvointi
Olet varmasti huomannut, miten jo muutama minuutti metsässä tai rannalla saa hengityksen syvenemään ja ajatukset asettumaan omalle paikalleen? Luonto tekee meille jotain hyvin perustavanlaatuista – jotain, joka tuntuu sekä kehossa että mielessä. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja vaikutukset on todistettu tieteellisesti kerta toisensa jälkeen. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja lajikehityksen näkökulmasta kyse ei ole sattumasta, vaan syvälle ihmisyyteen juurtuneesta yhteydestä.
Kehityksellinen juuremme luonnossa
Yuval Noah Hararin Sapiens–teoksessa muistutetaan, että olemme viettäneet valtaosan lajimme historiasta luonnon keskellä. Itselleni tämä teoksen lukeminen avasi aikanaan aihetta uudella tavalla, jota en ollut tullut ajatelleeksi. Kyse onkin melko yksinkertaisesta asiasta. Metsät, vuoret, vesi ja avarat maisemat eivät ole meille vain “ympäristöä” – ne ovat alkuperäinen kotimme. Nykyinen tapamme elää on lajihistorian näkökulmasta aivan uusi, eikä kehomme tai mielemme ole siihen vielä tottuneet. Kehomme ja hermostomme ovat kehittyneet vastaamaan tuttuihin ärsykkeisiin: lintujen laulu, tuulen humina ja maan tuoksu kertovat alitajuisesti, että olemme kotona ja turvassa.
Kun palaamme luontoon, palaamme samalla omaan evolutiiviseen koodiimme. Aivojemme ja kehomme kannalta luonto ei ole vierailupaikka, vaan koti, joka tarjoaa ravinnon, turvan ja kaiken mahdollisen mitä tarvitsemme. Enkä tarkoita, että meidän tarvitsisi muuttaa takaisin luoliin mutta tätä yhteyttä ja kehollista tarvettamme olla luonnossa tulisi kunnioittaa, vaalia ja hyödyntää osana hyvinvointia.
Kehotietoisuus – yhteys sisäiseen maisemaan
Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä korostuu tietoisuus siitä, mitä jo toimii ja missä on elinvoimaa. Tee sitä mikä toimii, on yksi keskeisistä ohjenuorista ratkaisukeskeisyydessä. Luonnossa tämä konkretisoituu: kun pysähdymme, hengitämme ja tunnemme jalkapohjat maata vasten, aktivoimme parasympaattisen hermoston – kehomme rauhoittavan järjestelmän.
Kehotietoisuus kasvaa, kun annamme itsellemme luvan aistia. Mitä kuulen, mitä haistan, miltä tuuli tuntuu iholla? Nämä yksinkertaiset kysymykset palauttavat meidät nykyhetkeen, jossa keho ja mieli voivat kohdata ilman suorittamista.
Aistillisuus – portti nykyhetkeen
Luonto kutsuu meidät takaisin aistien maailmaan aivan itsestään. Voimme tehdä tietoisuu- tai aistiharjoitteita, sekä opetella läsnäoloa mutta usein pelkkä luonnon takkailu ja luonnon ääreen asettuminen luo samanlaisen tilan aivan kuin itsestää. Siellä ei tarvita näyttöjä, ilmoituksia tai aikatauluja – vain havainnointia ja läsnäoloa. Kun katse viivähtää sammalmättäällä tai kuuntelee sadepisaroiden rytmiä, olemme yhteydessä siihen, mikä on totta juuri nyt.
Kun olemme ahdistuneita mieli luo kauhukuvia tulevasta. Masentuneelle on tyypillistä pohtia ja surra menneitä tapahtumia. Ainut mihin voimme vaikuttaa on kuitenkin tämä hetki ja luonto tukee tässä tuomalla ajatuksemme aistikokemusten kautta nykyisyyteen.
Aistillisuus ei ole pelkkä nautinto, vaan tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aistien kautta keho viestii turvaa, mikä luo perustan mielen selkeydelle ja toivon kokemiselle – arvoja, jotka ovat ratkaisukeskeisen lähestymistavan ytimessä.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi – palaaminen yhteyteen
Luonnossa oivallamme, että hyvinvointi ei synny pelkästään pään sisällä. Se on yhteispeliä kehon, mielen ja ympäristön välillä. Luonnossa myös kehomme saa liikettä ilman että meidän tarvitsee sen suuremmin yrittää mitään. Kun annamme itsemme rauhoittua luonnon rytmiin, muistamme keitä olemme: osa suurempaa kokonaisuutta.
Rauhoittuminen ei siis ole passiivista pysähtymistä, vaan aktiivista yhteyden löytämistä – itsen, luonnon ja elämän välillä. Siinä hetkessä syntyy tila, jossa uudet näkökulmat ja ratkaisut voivat kasvaa. Kun mieli ei ole kiinni menneessä tai tulevassa, luomme tilan ajatella, sekä tuntea uudella tavalla.
Miksi siis emme hyödyntäisi tätä upeaa luontoa, jota meillä täällä ympärillämme on? Vien mielelläni myös sinut tai työryhmäsi luonnon ääreen keskustelemaan aiheesta ja tuntemaan miten luonto rentouttaa ja hoitaa mieltä, sekä kehoa. Laita viestiä tai varaa aika varauskalenterista. Jos haluat kuulla lisää voit varata tutustumispuhelun, jonka aikana kerron lisää aiheesta ja voimme räätälöidä juuri sinun tai työryhmäsi tarpeisiin sopivan tapaamisen/kokonaisuuden.
-Emma / Mieli2.0-
.
Kommentit